Syy ja seuraus

Tutkimusten mukaan parisuhde edistää terveyttä ja koulutus parantaa palkkaa.

Tälläisten tutkimusten ongelmana on syyn ja seurauksen määrittäminen. Tutkimustuloksia voisi tulkita myös siten, että terveet ihmiset ovat haluttuja parisuhdekumppaneita, ja hyväpalkkaiset (ja työssään menestyvät) pärjäävät (tai ovat pärjänneet) hyvin myös koulussa. Syy- ja seuraussuhteeltaan epämääräiset tutkimukset voivat kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa valtio alkaa tukemaan jotain toimintaa tutkimustulosten perusteella.

Arvonlisäverokannoista

Perussuomalaiset esittävät ruoan arvonlisäveron laskemista nykyisestä 13 prosentista 10 prosenttiin, sekä muiden tuotteiden arvonlisäveron nostamista nykyisestä 23 prosentista.

Erilaiset arvonlisäverokannat kuitenkin mahdollistavat samanlaisen veronkierron kuin erilaiset ansiotulo- ja pääomaverokannat. Esimerkiksi lääkäreillä ja asianajajilla on mahdollisuus nostaa palkkansa pääomatulona, josta peritään veroa vain 28%. Laillinen veronkierto loukkaa monien mielestä yhdenvertaisuutta.

Krediittipohjainen äänestysjärjestelmä

Muutos2011 -puolue haluaa saada Suomeen nykyistä enemmän kansanäänestyksiä. Tavoite on hyvä, mutta kansanäänestyksissä äänestäminen ei rationaalisesti ajatellen kannata, sillä yhden äänen vaikutus on niin pieni ettei äänestyspaikalle vaivautumisesta saa sitä vastaavaa hyötyä.

Äänestystapaa voitaisiin kansanäänestysten osalta kehittää siten että äänestäminen muuttuisi yhä kannattavammaksi. Yksi tapa olisi ottaa käyttöön krediittipohjainen äänestysjärjestelmä.

Yksityinen raha

Valtioiden liikkeellelaskema raha eli fiat-raha on huono vaihdon väline ja tulee menettämään arvonsa seuraavista syistä:

1. Fiat-rahaa vastaan ei ole olemassa mitään todellista hyödykettä johon rahan voisi vaihtaa. Koska kultakannasta on luovuttu, fiat-rahan arvo perustuu ainoastaan sen käytettävyyteen vaihdon välineenä.

2. Fiat-rahan arvo laskee kun keskuspankki luo lisää rahaa. Myös yksityiset pankit saavat nykylainsäädännön puitteissa luoda lisää rahaa. Kun rahan arvo laskee, häviävät kaikki sitä omistavat.

Yksityinen raha ratkaisee edellämainitut ongelmat. Sen sijaan että vaihdon välineenä käytetään fiat-rahaa, voidaan vaihdon välineenä käyttää kaikkea pörssissä noteerattua omaisuutta.

Talousdemokraatit ja korko

Talousdemokraattien yksi keskeisimpiä väitteitä on se, että kaikkia lainoja ei ole mahdollista maksaa korkoineen. Kun pankki luo lainarahaa tyhjästä vakuuksia vastaan, se ei luo koron osuutta. Koska korkoa ei luoda samalla kun lainaa, syntyy markkinoille eksponentiaalisesti paheneva rahavaje. Talousdemokraattien väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Valtion omaisuus nollaan

Suomessa ottaa käyttöön säädös jonka mukaan joka kalenterivuoden jälkeen valtion omaisuus, eli varat vähennettynä veloilla, tulee olla nolla.

Siirtymäkaudella valtio tulisi velvoittaa lyhentämään tietyn osuuden velkaansa, mikäli se ylittää varojen määrän. Mikäli taas varat ylittävät velat, tulisi tietty osuus niistä jakaa veronpalautuksina kansalle.

Maanomistuksen verotuksesta

Georgistit kannattavat yhteiskuntamallia, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä.

Käytännössä tämä yhteiskuntamalli kannattaisi toteutettaa siten että yhteiskunta vuokraisi maa-alueiden käyttöoikeuksia yksityisille ja yhteisöille.

Asuntokuplasta

Suomen velkarahalla rahoitettu asuntokupla puhkeaa pian. Kuplan ovat luoneet suomalaiset kuluttajat luullessaan asuntojen hintojen nousevan loputtomiin. Pankit ovat avustaneet kuplan luomisessa holtittomalla lainapolitiikallaan, sillä ne hyötyvät kuplan syntymisestä ja sen puhkeamisesta.

Kun asunnon ostaja hakee pankista asuntolainan, luo pankki lainattavan rahan tyhjästä asunnon vakuusarvoa vastaan. Lainanottaja maksaa rahoilla asunnon ja asunnon myyjä tallettaa rahansa pankkiin. Pankki edelleenlainaa nämäkin rahat, ja näin syntyy luottoekspansio. Pankeilla on fyysistä rahaa vain murto-osa talletusten määrästä, joten pienikin määrä tallettajia, jotka nostavat rahansa seteleinä pankista, voivat aiheuttaa pankille rahapulan ja tätä kautta aloittaa luottoekspansion purkautumisen.

Kauppojen sijoittuminen

Ideapark-kauppakeskuksen kaavoittamisesta Vihtiin syntyi taannoin erimielisyyksiä. Kaavoittamista vastustavien mielestä on epäekologista että asiakkaat ajavat autoillaan pitkän matkan kauppakeskukseen ja takaisin. Puolustajien mielestä taas suuri kauppakeskus on sekä tehokkaampi että vähähävikkisempi, ja nämä hyödyt kompensoivat asiakkaiden ajaman pidemmän ajomatkan.

Äänestämisen kannattavuudesta

Vaaleissa äänestäminen ja huutokaupassa käyminen ovat osittain samankaltaisia tapahtumia. Kummankin hyödyllisyys yksittäiselle osallistujalle on sitä pienempi, mitä enemmän tapahtumalla on osallistujia.

Huutokaupassa on turha kuluttaa aikaansa mikäli osallistujia on paljon. Tällöin hinnat nousevat korkeiksi ja todennäköisyys sille, että tilaisuudesta tulisi ylipäätään ostettua mitään, laskee.