Hinta on hyvä ekologisuusindikaattori

Kuluttajaliitto neuvoo kuluttajia eettiseen ja ekologiseen kuluttamiseen. Sivuilla neuvotaan useita tapoja säästää energiaa ja tätä kautta vähentää ympäristön kuormitusta. Matkailua ja autoilua kehoitetaan välttämään jos se on mahdollista.

Sivuilla lukee kuitenkin myös seuraavasti: ”Kampaajan, kosmetologin ja hierojan palveluista voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Samoin siivoojan; sen sijaan, että hankkisit kalliita siivouslaitteita omaan talouteen, teetä suursiivous tai ikkunoiden pesu ulkopuolisella.”

Perusteena tässä on ilmeisesti se, että koska palvelujen tuottaminen ei suoraan vaadi suurta fossiilisten polttoaineiden tai energian käyttöä, on palvelujen ostaminen kokonaisvaikutukseltaan ekologisempaa kuin esimerkiksi lentomatkojen ostaminen.

Palvelujen ostaminen aiheuttaa kuitenkin energiankäytön lisääntymistä sekä suoraan että välillisesti. Mikäli käyt kampaajalla joka ajaa autolla töihin ja jonka toimitilat lämpiävät öljyllä, voidaan nämä laskea suoriksi energiakuluiksi.

Lentomatkoja tarjoava Finnair käyttää 20% liikevaihdostaan polttoainekuluihin. Kampaajalla tuskin on niin suurta taloa tai katumaasturia, että polttoainekulut olisivat samaa luokkaa liikevaihdosta kuin Finnairilla, mutta täytyy kuitenkin huomioida että sekä kampaajapalveluilla että lentomatkailulla on suorien vaikutusten lisäksi myös kerrannaisvaikutuksia.

Kerrannaisvaikutukset tarkoittavat ostotapahtumasta seuraavaa yhteiskunnan taloudellisen toimeliaisuuden kokonaiskasvua. Eli kun kampaaja saa lisätuloja, niin hän voi käyttää näitä muihin palveluihin ja tuotteisiin (myös ulkomaanmatkoihin), ja näiden tarjoajat taas käyttävät rahansa eteenpäin ja niin edelleen. Kerrannaisvaikutusten suuruus voidaan arvioida mikäli tiedetään taloudellisten toimijoiden keskimääräinen säästämisaste (eli kuinka suuren osan saamistaan rahoista toimija säästää sen sijaan että kuluttaisi eteenpäin). Suomessa kotitalouksien säästämisaste on viime vuosikymmeninä vaihdellut 15% ja 0% välillä.

Kerrannaisvaikutusten suuruuden voi laskea jakamalla ostotapahtuman suuruuden säästämisasteella. Eli mikäli ostat 1000 eurolla jotain, ja säästämisaste on 15%, ovat kerrannaisvaikutukset 1000/0,15 = n. 6700 euroa. Saman kerrannaisvaikutusten summan saa laskemalla yhteen kuluttamasi 1000 euroa, seuraavan portaan kuluttaman 850 euroa, ja sitä seuraavan portaan kuluttaman 722,50 euroa ja niin edelleen kunnes kulutettu summa lähestyy nollaa. Eli 1000 euron ostopäätös aiheuttaa kokonaisuudessaan n. 6700 euron arvoisen kulutusketjun, jonka ostotapahtumista 5700 euroa tapahtuu kulutusketjun ensimmäisen portaan jälkeen . Mikäli säästämisaste olisi 5%, olisivat kerrannaisvaikutukset 20000 euron arvoisia, joista 19000 euroa olisivat ensimmäisen saajaportaan jälkeisiä ostopäätöksiä.

Ostopäätös aiheuttaa siis kulutusketjun, josta valtaosa tapahtuu ensimmäisen saajaportaan jälkeisissä portaissa. Esimerkiksi 1000 euron lentomatkan suorat polttoainekustannukset (200 euroa) ovat 15% säästämisasteella vain n. 200/6700 = n. 3% ostopäätöksen aiheuttaman kulutusketjun kokonaisarvosta. Mikäli kampaajan liikevaihdosta 5% kuluu polttoaineisiin ovat suorat polttoainekustannukset 50/6700 = n. 0,7% ostopäätöksen aiheuttaman kulutusketjun kokonaisarvosta. Myöhempien portaiden ostopäätösten arvosta myös joku osuus kuluu polttoaineeseen, ja tämän arvioiminen on käytännössä vaikeaa. Jos oletetaan että myöhempien portaiden ostopäätösten arvosta vaikkapa 10% kuluu polttoainekustannuksiin, saadaan lentomatkaostopäätöksen kokonaispolttoainekustannuksiksi 200 + 0,10*5700 = 770 euroa ja kampaajapalvelujen ostopäätöksen kokonaispolttoainekustannuksiksi 50 + 0,10*5700 euroa = 620 euroa.

Rahan käyttäminen lentomatkailuun ei siis näytä olevan oleellisesti epäekologisempaa kuin saman rahan käyttäminen palveluihin, mikäli otetaan huomioon kerrannaisvaikutukset. Koska ostopäätöksen tekijän on käytännössä vaikea tietää mihin rahat kuluvat kulutusketjun myöhemissä portaissa, paras keino kuluttaa ekologisesti on yksinkertaisesti kuluttaa vähemmän rahaa.

Advertisements

2 Responses to Hinta on hyvä ekologisuusindikaattori

  1. Vesa Norrman says:

    Eikö voisi mielummin ajatella niin, että jos annat rahasi kampaajalle rahat ovat vain vaihtaneet omistajaa. Sitten niillä rahoilla on sama todennäköisyys päätyä bensarahoiksi riippumatta siitä kumman lompakossa ne ovat.

  2. roopeluhtala says:

    Joo, noinhan siinä kävis jos säästämisaste olis lähellä nollaa.

    Mutta jos kampaaja säästää osan tuloistaan, niin silloin kaikki rahat eivät päädy bensarahoiksi. Sen takia tuossa on tuo säästämisaste-käsite.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: